Japani kartalla

  Japani sijaitsee Aasian itäpuolella Tyynellä merellä. 

  Pinta-ala on 377 954,84 neliökilometriä. 75-80 prosenttia on vuoristoa ja 0,82 prosenttia on sisävesiä. Metsät peittävät melkein saman verran kun vuoristoa maan pinta-alaa. Rannikkoa Japanilla on 29 751 kilometriä.

  Väkiluku on (2012) 126 659 683. Väestöntiheys on 337,1 per neliökilometri.

  Japanin hallintomuoto on perustuslaillinen monorkia, jonka keisari on Akihito ja pääministeri on Shinzo Abe. Japanin pääkaupunki on Tokio (13 196 000 asukasta).

  Japanin virallinen kieli on japani ja valuutta on jeni. N. 84 prosenttia japanilaisista on buddhalaisia että sintolaisia, joten varsinaista      pääuskontoa ei ole.

Japanin lippu

                                                                                                          Japanin aikavyöhyke on +9.

Japanin vaakuna

                                                  

Japanin ilmasto ja kasvillisuus

Lisää kuvateksti

Ilmasto

Japanissa ilmasto on eteläpuolella subtrooppisen kostea ja pohjoisessa subarktinen. Pääosin Japani kuitekin kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Japanissa on 4 vuodenaikaa, mutta jos sadekausi lasketaan mukaan, niin vuodenaikoja on silloin 5. Japanissa vaikuttava merivirta on Japaninvirta, mikä on lämmin merivirta.

Kasvillisuus

Japanissa on vallitsee lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät.

Lehtimetsien kasvukautta ryhmittävät selkeät vuodenajat ja tasainen ympärivuotinen sademäärä. Pohjois-Amerikan ja Aasian itäosat ovat lajistoltaan runsaampia kuin Euroopassa.

Lehtimetsä vyöhyke on otollista maanviljelylle ilmastonsa ja maaperänsä takia, joten alueet ovat tiheästi asuttuja jo pitkän aikaa. Juuri tämän vuoksi varsinaisia metsiä ei ole melkein ollenkaan, joten metsät ovat olleet metsänhoidon piirissä jo pitkään ja ne ovat alkaneet muistuttaa lähinnä puupeltoja. Suuret alueet ovat raivattu pelloiksi, laitumiksi ja asuinalueiksi pysyvästi.

riisipelto

Metsää Iriomote saarella

Litosfäärilaatat

Japani sijaitsee kolmen mannerlaatan yhtymäkohdassa, joten maanjäristykset ovat yleisiä Japanissa. Viimeksi ollut maanjäristys Japanissa tapahtui 11.3.2011, missä Fukushiman ydinvoimala tuhoutui. Onnettomuus luokiteltiin kansainvälisellä ydilaitos- ja säteilytapahtumien vakavuus asteikolla (INES) vakavimpaan luokkaan 7. Maanjäristyksen voimakkuus oli 9,0 richteriä.

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/fukushima/fi_FI/fukushima/

Tuliperäisyys

Japani sijaitsee maanjäristysherkällä ja tuliperäisellä alueella "Tyynenmeren tulirenkaan" varrella, missä kolme mannerlaattaa yhtyvät. Alueella on noin 160 tulivuorta, joista noin kolmasosa ovat aktiivisia. Vakavimmat maanjäristykset Japanin alueella lähihistoriassa ovat olleet Koben maanjäristys (17.1.1995, voimakkuus 6,8 richteriä), Chuetsun maanjäristys (23.10.2004, voimakkuus 6,6 richteriä) ja Sendain maanjäristys (11.3.2011, voimakkuus 9,0 richteriä)

Tyynenmeren tulirengas

 Japanin suurin tulivuori Fuji sijaitsee Honshun saarella, noin 100 kilometrin päässä Tokiosta. Fuji on kerrostulivuori, joka on 3 776 metriä tehden siitä Japanin korkeimman vuoren. Tulivuoren laki on usean kuukauden vuodessa lumen peitossa ja sen varhaisin vulkaaninen toiminta on noin 500 000 vuoden takaa. Nykyinen Fuji on syntynyt 17 000 vuotta sitten alkaneissa purkauksissa.

  Japanissa on myös Unzen kerrostulivuorten ryhmä, joka sijaitsee Kyushun saarella. Korkeus on 1 360 metriä korkea. Vuoren pahin purkaus tapahtui vuonna 1792 aiheuttaen megatsunamin tappaen 15 000 ihmistä. Tätä pidettiin maan historian pahimpana purkauksena, kunnes Japanin tuhoisin maanjäristys tapahtui vuonna 2011, jolloin Mount Shinmoe purkautui. Vuonna 1991 tulivuoren purkaus synnytti pyroklastisia pilviä, mitkä tappoivat 43 ihmistä. Läheiseltä asuinalueelta evakuoitiin 11 000 henkeä. Unzen ei ole purkautunut vuoden 1996 jälkeen.

Unzen kerrostulivuori ryhmä
avaruudesta kuvattuna

Fuji, Japanin korkein vuori

Maaperä

Japanin topografinen kartta

Japanissa maannos on suurimmaksi osaksi vuoristomaannosta. Vuoristomaannoksessa maa on kuivaa ja kivistä. Japanin alueella on myös nuoria poimuvuoria. Suurin osa maan pinta-alasta on kuitenkin käyttökelvotonta teollisuuden, maatalouden tai asutuksen rakentamiseen maanjäristyksien ja ilmaston aiheuttaman maanvyöryriskin ja jyrkkien korkeuserojen takia. Maan alavimmilla rannikoilla asutus on tiheimmin asuttua. Maa on yksi tiheimmin asutuista valtioista.

Koulutus

Japanilainen koulupuku

Vuonna 1947 alettiin käsittää ala- ja yläastetta, jotka kestävät yhdeksän vuotta yhteensä. Lähes jokainen oppilas jatkaa lukioon, mikä kestää kolme vuotta ja sieltä opetusministeriön mukaan lukiosta valmistuneista 75.9 prosenttia jatkaa opiskelujaan kauppakorkeakouluihin, yliopistoihin tai johonkin muuhun kolmannen asteen opiskelupaikkoihin. Japanissa koulujärjestelmässä on kovaa kilpailua, mutta erityisesti kolmannen asteen opiskelupaikkoja haettaessa kilpailu on kovaa. Monet japanilaisista käyvät varsinaisen koulun ulkopuolisissa yksityiskouluissa. Japanissa on kaksi parhaiten menestyvää yliopistoa: pääkaupungissa Tokiossa on Tokion yliopisto ja Kioton yliopisto. Japani sijoittui vuoden 2003 PISA-tutkimuksessa (Programme for International Student Assessment) lukemisessa neljänneksitoista, luonnontieteissä toiseksi, ongelmanratkaisussa neljänneksi ja matikassa               kuudenneksi.

Vesialueet

Japanissa rannikkoa on yhteensä 29 751 kilometriä. Maata ympäröi viisi merta: Ohotanmeri pohjoisessa, Filippiinienmeri etelässä, Japaninmeri idässä, Tyynimeri lännessä ja Itä-Kiinan meri lounaassa. Japanissa on myös sisämeri, Seton sisämeri. Se erottaa Japanin kolme pääsaarta, Honshun, Shikokun ja Kyushun toisistaan.

Seton sisämeri